Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Go 4 it vol. 2 Muotiblogi

Sunday, August 23, 2009

The September Issue



Anna Wintourista voi olla montaa mieltä, mutta hän on kiistatta tämän hetken muodin vaikutusvaltaisin gate keeper. Mahtaakohan siitä huolimatta The September Issue -leffa ikinä päätyä teattereihin näillä leveysasteilla?

Labels: ,


Tuesday, March 10, 2009

Coco avant Chanel

Suloinen ranskalainen näyttelijä Audrey Tautou esittää muotilegenda Coco Chanelia tämän elämästä kertovassa leffassa Coco avant Chanel. Siitä huolimatta, että ranskankielen taitoni on täysin olematon, herättää traileri halun nähdä elokuva nyt heti! Hetki pitää ilmeisesti silti odottaa, sillä ensi-ilta on vasta vähän myöhemmin keväällä.

Labels: , ,


Thursday, October 23, 2008

Queen of Knits

Yksi muotimaailman todellisista grand old leideistä, Sonia Rykiel, juhli taannoin 40-vuotista taivaltaan muodin huipulla. 78-vuotiaalla Sonia Rykielillä ei ole pienintäkään aikomusta siirtyä kokonaan sivuun bisneksestä, vaikka yhä perheyrityksenä toimivan muotitalon johdossa onkin hänen tyttärensä Nathalie Rykiel ja taiteelliseksi johtajaksi on palkattu Gabrielle Greiss.

Rykielin menestyksen perustana ovat olleet kauniit, käytännölliset ja konstailemattomat neuleet. Värikkäät raitaneuleet ovat olleet mukana jokaisessa mallistossa siitä lähtien, kun Sonia vuonna 1962 suunnitteli itseään varten miellyttävän, silloisesta yleisestä tyylistä selkeästi poikkeavan odotusajan asun.

Oranssin afrotukkansa, pikimustan pukeutumisensa ja räväkän mustan silmämeikkinsä vuoksi helposti tunnistettava Sonia Rykiel on muodostunut yhdeksi muodin perushahmoista. Kuvassa Rykiel Andy Warholin ikuistamana.


Päälinjaa hieman edullisempi SONIA Sonia Rykiel -merkki tarjoaa tuttuja, tunnistettavia raitakuoseja hiukan edullisemmin. Varsinaisista budjettihankinnoista ei silti voida puhua...

Sonia Rykielin perusfilosofia on suunnitella vaatteita modernille, aktiiviselle ja itsenäiselle naiselle. Naiselle, jolla ei ole aikaa miettiä päiväkausia asuvalintojaan tai mahdollisuutta piipertää eteenpäin vaatteissa, jotka estävät liikkumisen. Hänen mukaansa vaatteiden tulee kestää käyttöä, kuljetusta, pakkamista, viikkaamista - niin, normaalia elämää siis!
Raitaneuleita ja vaaleaa kittiä tämän syksyn mallistosta.

Monet pitävät Sonia Rykielin 40-vuotisjuhlanäytöstä yhtenä Pariisin muotiviikon huippukohdista. Iloisesti hymyilevät (!!) mallit, retrospektiiviset mutta silti ajankohtaiset asut ja persoonallinen rykielmäinen stailaus välittää tapahtuman tunnelman meillekin, jotka emme päässeet nauttimaan kolmen ruokalajin illallisesta ja muusta juhlahumusta.
Kaunis simppeli nude mekko ja näyttävä kaulakoru. Korokepohjasandaalit täydentävät kevään lookin.
"Virallisia" rykiel-raitoja toteutettuna satiinilla ja sifongilla. Perinteiden ajankohtaistamisen taidonnäyte!
Kannattaa tsekata kaikki loputkin näytöskuvat Style.comista. Sonia Rykielin moderni ja naisellinen kevätmallisto on ehdottomasti tutustumisen arvoinen ja kuvamaratonin lopussa on monen nimekkään (Martin Margiela, Karl Lagerfeld, Stella McCarney - just to name few..) suunnittelijan tulkinnat Sonia Rykiel -tyylistä.

Labels: , ,


Thursday, July 17, 2008

Muodin legendat: Miuccia Prada

Intellektuellien ja itsenäisten edelläkävijänaisten suosikkisuunnittelijana tunnetun Miuccia Pradan tie isoisänsä vuonna 1913 perustaman muotitalon johtoon ei ole ollut mitenkään viivasuora saatika itsestäänselvä. Tohtoriksi väitellyt kommunistisen puolueen jäsen ja naisten oikeuksien puolesta taisteleva tyttärentytär astui kuitenkin vuonna 1978 laadukkaista ja exklusiivisista nahkalaukuistaan tunnetun alunperin Fratelli Prada (veljekset Prada) –nimeä kantavan yrityksen puikkoihin.

Kuva: Miuccia Prada

Vuonna 1985 Prada lanseerasi vedenpitävät pelkistetyt citykäyttöön tarkoitetut nailonreput ja ensimmäinen maailmanlaajuinen menestys oli taattu. Yksinkertaisine logoineen ja karuine olemuksineen reput olivat täydellinen vastakohta 80-luvun puolivälin rönsyilevälle, jättilogoja rakastavalle, kullankimalteiselle valtavirralle. Samalla, pinnalla olevia trendejä kunnioittamattomalla linjalla jatkoi myös Pradan ensimmäinen ready-to-wear –mallisto, joka näki päivänvalon 1989.

Kuva: Pradan nailonkankaasta valmistetut reput ja laukut räjäyttivät piraattikopiomarkkinat.

Kuva: Prada A/W 2008/2009 näytös
90-luvulla Miuccia Prada vakiinnutti asemansa muodin suurnimien joukossa. Pradalle ominainen älyllinen suhtautuminen muotiin, linjojen puhtaus, yhdistelyn ennakkoluulottomuus, vaikutteiden monimuotoisuus, visionäärisyys ja vaistonvarainen taju yhteiskunnan muutoksista toi vuonna 1993 International Award of the Fashion Designers of America –palkinnon.

Miuccia Prada, jolla ei ole lainkaan muotisuunnitteluun tai vaatetukseen liittyvää koulutusta, pitää työskentelynsä pohjana kahta perussääntöä: Ensinnäkin kaikki perustuu jatkuvaan ennakkoluulottomaan kokeiluun, mikä koskee niin uusia materiaaleja, tekniikoita, linjoja ja niiden yhdistelyä. Toiseksi suunnittelun pohjana ei ole asiakkaiden jako eri ikäryhmiin ”age is non-criterion because it would be limiting”.
Kuva: Prada A/W 2008/2009 näytös

Jatkuva rajojen ylittäminen näkyy myös Pradan mallistoissa. Huikean kiittävät arvostelut saanut A/W 2008/2009 –mallisto perustuu täysin upeista pitseistä valmistettuihin asuihin, vaikka aiemmin Miuccia on itse sanonut inhoavansa pitsiä materiaalina. Pradan materiaalien teknologisen edelläkävijyyden takana on oma tutkimus- ja tuotekehityslaitos, joista on peräisin mm. viime syksynä ilahduttaneet pörröiset huippulaadukkaat mohair-tekstiilit.
Päälinjan lisäksi Prada suunnittelee edullisempaa ja kaupallisempaa Miu Miu –mallistoa. Miu Miu (nimi tulee Miuccia Pradan lempinimestä!) näki päivänvalon 1992 ja vuonna 1995 lanseerattiin miestenvaatelinja.

Kuva: Miu Miu A/W 2008/2009 näytös

“Everyone, no matter how poor, has to get dressed, and the way we think of ourselves, the way we compose ourselves every day, for me this is very profound.” Miuccia Prada

Kuvat: style.com

Labels:


Thursday, June 12, 2008

Tyyli-ikonit

Tyyli-ikonit konseptina ovat selvästi in. Blogeissa pohditaan henkilökohtaisia ikonivalintoja ja niissä parissa lehtihaastattelussa, joihin olen saanut osallistua muotibloggarin ominaisuudessa, on tämä kysymys noussut yhdeksi keskeisimmistä.

Aloin miettiä, miksi tuntuu niin tolkuttoman vaikealta vastata kysymykseen No kukas se on Sinun tyyli-ikonisi?

Kuva: Tyyli-ikonien kantaemo Coco Chanel

Ensinnäkin itselläni ei varsinaisesti ole ketään tiettyä henkilöä, jota voisin kutsua virallisesti tyyli-ikonikseni. Ihailen toki monien tyylikkäiden ihmisten tapaa korostaa parhaita puoliaan ja kykyä ilmaista pukeutumisellaan valitsemaansa (tai toivomaansa) lifestyleä. Samoin poimin siekailematta bongaamani kivat pukeutumisideat sellaisiin törmätessäni, riippumatta siitä ovatko ne jonkun ohikulkijan, kanssabloggarin, Hollywood-julkkiksen, pop-tähden tai fiktiivisen tv-sarjan tai leffan roolihahmon päällä. Mutta että osaisin nimetä oman tyyli-ikonini!? Tehtävä tuntuu lähes mahdottomalta.

Koska trendien seuraaminen on minulle rakas harrastus, haluan mieluusti pysyä mukana myös jylläävässä tyyli-ikoni –trendissä.

Kenestä siis saisi Mintulle hyvän henkilökohtaisen ikonin?

Olisi ihan kiva, että tyyli-ikonin tyyli olisi jotenkin lähellä omaani. Tosin käytännössä tällä ei oikeasti ole mitään merkitystä. Aika harvan habitus on kuin Jackie Kennedyn tai Marlene Dietrichin, vaikka kyseiset leidit komeilevatkin jokatoisen tyyli-ikonilistalla. Tärkeintähän on kuitenkin antaa vaikutelma, että tässä ei olla mitään pintajulkkuja ihailevia huithapeleita vaan kuulkaa hyvin cool ja designin lähimenneisyyttä tunteva, asiaankuuluvan ironisesti muotiin ja intohimoisesti tyyliin suhtautuva intellektuelli henkilö. Nih!

Tyyli-ikonin valinta on sikäli äärimmäisen tärkeä kysymys, että se määrittelee sinua enemmän kuin päälläsi olevat vaatteet. Pinkin huitulatopin voi aina selittää halvalla hinnalla, hetken päähän pistolla, mulla oli nyt vaan tänään niin pinkki olo -fiiliksellä tai pesutupavuoron missaamisella. Mutta mainitsepa tyyli-ikoniksesi Paris Hilton, niin saat ikuisen pinnallisen idiootti-blondin leiman otsaasi.

Oikeastaan kaikki tämänhetkiset julkkikset ovat vähän ongelmallisia tyyli-ikoneita. Liian monella on niistä mielipide, eikä historian armollinen hämärä ole vielä laskeutunut peittämään heidän ei-toivottuja puolia. Harkintaan voisi oikeastaan tulla ainoastaan joku todella marginaalinen runoilija, muusikko, indie-leffan näyttelijä tai ääritapauksessa avantgarde taiteilija, josta se kuuluisa Suuri Yleisö ei ole kuullutkaan.

Helpoin ja varmin valinta olisi joku mustavalkoisten leffojen ajanjakson näyttelijöistä Lauren Bacall, Katharine Hepburn tai vaikka sukunimikaima Audrey Hepburn. Viimeksi mainittu tosin alkaa olla jo vähän puhkikaluttu ja muutenkin habitukseltaan turhan kaukana Mintun olemuksesta… Ekstrapisteitä putoilisi takuuvarmasti, mikäli tyyli-ikoni olisi peräti ranskalaisen film noir -aikakauden eteerisen intohimoinen kaunotar.

Tosi coolia särmää henkilökohtaiseen auraan antaisi, jos onnistuisi löytämään tyyli-ikoniksi siistin rokkimimmin katu-uskottavalta 70- tai 80-luvulta. Blondien keulakuva Debbie Harry olisi sikäli Mintulle passeli, että kyseisen bändin levyt tuli aikoinaan kuunneltua kirjaimellisesti puhki. Ever so cool Chrissie Hynde on varattu Mintun hyvälle ystävälle, joten se ei käy. Omaa erinomaisuuttaan voisi tietysti korostaa valitsemalla jonkun vanhan narkkarin esim. Velvet Undergroundin Nicon (tosin Nicon keikka aikoinaan YO-talolla on tasan ainoa, jolloin olen nukahtanut kesken kaiken. Vielä selvinpäin…) tai kuulin Rollings Stones –tyttöystävän Anita Pallenbergin. Ainakin pienemmiltä menisi jauhot suuhun ja Mintun glooria kasvaisi.

Käytännössä tyylini taitaa kuitenkin muistuttaa julkkiksista eniten Madonnan rakastettua ja vihattua kameleontti-tyyliä. En ole erityisen uskollinen tai pitkäjännitteinen asuvalintojeni kanssa – tosin harvat lempparit roikkuvat mukana edelleen sitten teini-iän. Olen täydellisen epäjohdonmukaisesti yhtä kotonani niin naisellisissa mekoissa, hippireuhkoissa kuin business-puvussakin ja tilaisuuden tullen harrastan mielelläni ylilyöntejä. Arkisin univormuni on verkkapuku ja tyttäreni ovat todenneet Loudreksen tavoin: äiti, sun ei tarvitse tulla ovelle vastaan, jos sulla on päällä nuo verkkarit...

Mutta kuka sitä nyt Madonnaa...

Labels: ,


Monday, June 02, 2008

R.I.P. YSL

"Jos Chanel vapautti naiset, minä annoin heille mahdin."
Yves Saint Laurent
Yksi muodin legendoista - Yves Saint Laurent - kuoli eilen kotonaan 71 vuotiaana sairastettuaan pitkään mm. syöpää.

YSL:n loistelias ura muotisuunnittelijana sai alkunsa hänen voitettua 17-vuotiaana suunnittelukilpailun, josta uransa huipulla oleva Christian Dior poimi hänet muotitaloonsa töihin. Työ Diorilla sai dramaattisen käänteen vuonna 1957, kun Christian Dior yllättäen kuoli. Vain 21 vuotias Yves sai tehtäväkseen nostaa jaloileen pahoihin rahoitusvaikeuksiin joutuneen muotitalon.

Omaa nimeään kantavan muotitalon Yves Saint Laurent perusti vuonna 1962.

YSL:n ansioksi lasketaan, että hän oli ensimmäinen, joka antoi naisille maskuliiniset vaatteet, jotka kuitenkin säilyttivät kantajansa naisellisuuden. Mm. safariasut ja naisten pikkutakit bleiserit, katsotaan olevan alunperin YSL:n luomia. Uudistaja hän oli monessa muussakin mielessä, sillä hän esitteli tummat mallit ensimmäisenä catwalkilla ja myös haute couture -mallistoja edullisempi ready to wear -konsepti on YSL:n käsialaa.
Yves Saint Laurent suunnitteli naisten smokkipuvun vuonna 1966, mikä aiheutti valtavan skandaalin silloisessa muotimaailmassa. Smokkiin pukeuteneilta naisilta kiellettiin pääsy ravintoihin ja hotellit kieltäytyivät ottamasta heitä vieraaksi. Eikä tästä ole kuin reilu 40 vuotta!!

Mikäli Mintun lempianalogia muotimaailma vs. musiikkimaailma pitää paikkansa, tarkoittaa suuren taiteilijan kuolema sitä, että hänen koko tuotantonsa on yhtäkkiä erittäin in, cool ja pop. Elikkäs ei muuta kuin hirveellä kiireellä nyt imuroimaan smokkitakkeja kirppareilta ja uffeista. Huomenna voi olla jo myöhäistä...

Labels: ,


Tuesday, January 22, 2008

Katharine E Hamnett

Ensi viikolla Tukholmaan saapuva Katharine E. Hamnett voisi halutessaan tituleerata itseään jättitekstipaitojen äidiksi. Vuonna 1969 Central Saint Martins Collegesta Lontoosta valmistunut Hamnett pääsi massojen tietoisuuteen poliittisilla ja kantaa ottavilla t-paidoillaan 8o-luvun puolessa välissä. Sloganit kuten: CHOOSE LIFE, WORLDWIDE NUCLEAR BAN NOW, PRESERVE THE RAINFORESTS, SAVE THE WORLD, SAVE THE WHALES, EDUCATION NOT MISSILES jne. koristivat oversize t-paitoja pian myös jokaikisen rantalomakohteen kopiopaitoja myyvässä kojussa.

Hamnett on koko uransa ajan pyrkinyt vaikuttamaan yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja ympäristökysymyksiin. T-paitojen viestit tavoittavat suuren määrän ihmisiä ja messagen perillemenoa on helpottanut monet julkkikset, jotka ovat esiintyneet strategisissa tilanteissa sopiva iskulause rinnuksissaan. Vai mitä sanotte siitä, kun maailman lehdistöön levisi kuva Jodie Kiddistä STOP WAR BLAIR OUT -paidassa? Poliittisten viestien lisäksi Hamnet elää niinkuin opettaa eli toteuttaa korkeita eettisiä arvoja omassa valmistuksessaan.

Ensi viikon torstaina Katharine E. Hamnet on puhumassa Tukholman muotiviikkojen yhteydessä järjestettävässä seminaarissa Fashion and sustainability– paradox or opportunity? Ohjelman mukaan hän kertoo omista kokemuksistaan muodin, estetiikan ja eettisyyden maailmassa. Toivoakseni puheenvuoro sivuaa myös kuluttamiseen liittyviä kysymyksiä. Muotia kun ei ole ilman kuluttamista ja toisaalta tuskin on realistista haaveilla maailmasta, jossa kaikki kuluttaminen on lopetettu. Harva meistä myöskään haluaisi elää ilman muodin antamaa esteettistä mielihyvää.
Kuvat: katharinehamnett.com

Labels: ,


Thursday, November 15, 2007

Muodin Legendat: Elsa Schiaparelli

Go 4 it vol. 2:n uudessa kategoriassa, Muodin Legendat, on tarkoitus esitellä muotisuunnittelijoita, taiteilijoita ja muuta irtoväkeä, jotka ovat tuotannollaan tai elämällään jättäneet jälkensä muodin historiaan. Esittelyssä on sellaisia henkilöitä, jotka Mintun mielestä ovat muodin legendoja - yleinen mielipide voi ja saakin olla eri mieltä. Tarkoitus ei ole tehdä syväluotaavia tutkielmia vaan antaa perustietoja ja inspiroida.

Ensimmäisenä vuorossa on aikansa kapinallinen, shokeeraava surrealisti ja shokkipinkki-värin äiti Elsa Schiaparelli, jonka legenda-statuksesta tuskin tarvitsee kiistellä.

Elsa Schiaparelli syntyi Italiassa vuonna 1890 varakkaaseen roomalaisperheeseen. Opiskeltuaan jonkin aikaa filosofiaa hän meni naimisiin ja muutti New Yorkiin. Vuonna 1920 Schiaparelli muutti avioeron jälkeen tyttärensä kanssa Pariisiin ja tuli nopeasti osaksi kaupungin muoti- ja taideskeneä (vaikka tuskin sitä tuolloin kutsuttiin skeneksi...).

Elsa Schiaparellin luomukset ovat aina henkineet ironiaa ja provosoineet katsojaa. Vai mitä muuta voisi sanoa lampaanpaistia muistuttavasta hatusta tai pleksikaulakorusta, jota koristaa kymmenet autenttisen näköiset hyönteiset? Schiaparelli ei halunnut pukea naista tyylikkäästi sanan varsinaisessa merkityksessä. Hänen mielestään naiset ovat jo luonnostaan tyylikkäitä - vaatteiden tehtävänä on herättää huomiota ja ajatuksia.

Kuva: Bootsit apinankarvasta...

Yhteistyö monien saman aikakauden merkittävien taiteilijoiden kanssa näkyy Schiaparellin mallistoissa. Monille on varmasti tuttu ihanan herkkä pellavajakku, jota koristaa Jean Cocteaun piirrokseen perustuva helmikirjailu, missä naisen hiukset muodostavat kullan värisen putouksen toiseen hihaan ja kirjailtu käsi kietoutuu sensuellisti vyötärölle. (Sitkeistä etsinnöistä huolimatta en löytänyt jakusta kuvaa. I'm so sorry!).

Suorastaan legendaarisia ovat Schiaparellin tuotokset yhdessä Salvador Dalín kanssa. Dalí innosti Schiaparellin suunnittelemaan mm. kengän muotoisen hatun (Shoe Hat kuvassa) ja Bug hyönteiskaulakorun. Schiaparellin ja Dalín yhteistyön tuloksena syntyi myös pullo Schiaparellin hajuvedelle, jonka nimi on osuvasti Shocking. BTW. Kopioinnin ja inspiroitumisen raja on häilyvä, mutta yhdennäköisyys Shocking-hajuveden pullon ja tämän vähän tuoreemman välillä on aika ilmeinen...

Toisen maailmansodan aikana Schiaparelli muutti takaisin USA:n. Paluu Pariisiin tapahtui heti sodan jälkeen, mutta vaikka hän avasikin muotitalonsa uudelleen ei paluuta sotaa edeltäneeseen menestykseen enää ollut. Vuonna 1954 Schiaparelli päätti siirtyä eläkkeelle ja sulki muotitalonsa kokonaan. Tosin jo vuonna 1977 muotisuunnittelijoiden tiimi jatkoi Elsa Schiaparellin perinteitä.
Kuva: Schiaparellin vuonna 1937 suunnittelema, Dalín kuviontiin perustuva raa'an kaunis iltapuku ja huntu "Tear".

Schiaparellin luovuus oli huipussaan 30-luvulla ja ennakkoluulottomien, ravistelevien ja hyvin surrealististen asujensa ansiosta hän on esikuva kaikille itsenäisille naisille, jotka haluavat määritellä uudelleen kauneusihanteet ja kieltäytyvät asettumasta yhtenäiseen muottiin. Olisi todella hienoa, mikäli löytyisi joku itsenäinen, vahva ja lahjakas suunnittelija - mieluiten tietenkin nainen - joka voisi herättää Elsa Schiaparellin muotitalon yhtä vahvasti eloon kuin mitä esimerkiksi Nicolas Ghesquiere teki Balenciagalle.

Lisälukemista: Simply Shocking

Kuvista kiitos: V&A museum, Philadelphia museum of Art

Labels:


This page is powered by Blogger. Isn't yours?