Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Tyyli-ikonit

Thursday, June 12, 2008

Tyyli-ikonit

Tyyli-ikonit konseptina ovat selvästi in. Blogeissa pohditaan henkilökohtaisia ikonivalintoja ja niissä parissa lehtihaastattelussa, joihin olen saanut osallistua muotibloggarin ominaisuudessa, on tämä kysymys noussut yhdeksi keskeisimmistä.

Aloin miettiä, miksi tuntuu niin tolkuttoman vaikealta vastata kysymykseen No kukas se on Sinun tyyli-ikonisi?

Kuva: Tyyli-ikonien kantaemo Coco Chanel

Ensinnäkin itselläni ei varsinaisesti ole ketään tiettyä henkilöä, jota voisin kutsua virallisesti tyyli-ikonikseni. Ihailen toki monien tyylikkäiden ihmisten tapaa korostaa parhaita puoliaan ja kykyä ilmaista pukeutumisellaan valitsemaansa (tai toivomaansa) lifestyleä. Samoin poimin siekailematta bongaamani kivat pukeutumisideat sellaisiin törmätessäni, riippumatta siitä ovatko ne jonkun ohikulkijan, kanssabloggarin, Hollywood-julkkiksen, pop-tähden tai fiktiivisen tv-sarjan tai leffan roolihahmon päällä. Mutta että osaisin nimetä oman tyyli-ikonini!? Tehtävä tuntuu lähes mahdottomalta.

Koska trendien seuraaminen on minulle rakas harrastus, haluan mieluusti pysyä mukana myös jylläävässä tyyli-ikoni –trendissä.

Kenestä siis saisi Mintulle hyvän henkilökohtaisen ikonin?

Olisi ihan kiva, että tyyli-ikonin tyyli olisi jotenkin lähellä omaani. Tosin käytännössä tällä ei oikeasti ole mitään merkitystä. Aika harvan habitus on kuin Jackie Kennedyn tai Marlene Dietrichin, vaikka kyseiset leidit komeilevatkin jokatoisen tyyli-ikonilistalla. Tärkeintähän on kuitenkin antaa vaikutelma, että tässä ei olla mitään pintajulkkuja ihailevia huithapeleita vaan kuulkaa hyvin cool ja designin lähimenneisyyttä tunteva, asiaankuuluvan ironisesti muotiin ja intohimoisesti tyyliin suhtautuva intellektuelli henkilö. Nih!

Tyyli-ikonin valinta on sikäli äärimmäisen tärkeä kysymys, että se määrittelee sinua enemmän kuin päälläsi olevat vaatteet. Pinkin huitulatopin voi aina selittää halvalla hinnalla, hetken päähän pistolla, mulla oli nyt vaan tänään niin pinkki olo -fiiliksellä tai pesutupavuoron missaamisella. Mutta mainitsepa tyyli-ikoniksesi Paris Hilton, niin saat ikuisen pinnallisen idiootti-blondin leiman otsaasi.

Oikeastaan kaikki tämänhetkiset julkkikset ovat vähän ongelmallisia tyyli-ikoneita. Liian monella on niistä mielipide, eikä historian armollinen hämärä ole vielä laskeutunut peittämään heidän ei-toivottuja puolia. Harkintaan voisi oikeastaan tulla ainoastaan joku todella marginaalinen runoilija, muusikko, indie-leffan näyttelijä tai ääritapauksessa avantgarde taiteilija, josta se kuuluisa Suuri Yleisö ei ole kuullutkaan.

Helpoin ja varmin valinta olisi joku mustavalkoisten leffojen ajanjakson näyttelijöistä Lauren Bacall, Katharine Hepburn tai vaikka sukunimikaima Audrey Hepburn. Viimeksi mainittu tosin alkaa olla jo vähän puhkikaluttu ja muutenkin habitukseltaan turhan kaukana Mintun olemuksesta… Ekstrapisteitä putoilisi takuuvarmasti, mikäli tyyli-ikoni olisi peräti ranskalaisen film noir -aikakauden eteerisen intohimoinen kaunotar.

Tosi coolia särmää henkilökohtaiseen auraan antaisi, jos onnistuisi löytämään tyyli-ikoniksi siistin rokkimimmin katu-uskottavalta 70- tai 80-luvulta. Blondien keulakuva Debbie Harry olisi sikäli Mintulle passeli, että kyseisen bändin levyt tuli aikoinaan kuunneltua kirjaimellisesti puhki. Ever so cool Chrissie Hynde on varattu Mintun hyvälle ystävälle, joten se ei käy. Omaa erinomaisuuttaan voisi tietysti korostaa valitsemalla jonkun vanhan narkkarin esim. Velvet Undergroundin Nicon (tosin Nicon keikka aikoinaan YO-talolla on tasan ainoa, jolloin olen nukahtanut kesken kaiken. Vielä selvinpäin…) tai kuulin Rollings Stones –tyttöystävän Anita Pallenbergin. Ainakin pienemmiltä menisi jauhot suuhun ja Mintun glooria kasvaisi.

Käytännössä tyylini taitaa kuitenkin muistuttaa julkkiksista eniten Madonnan rakastettua ja vihattua kameleontti-tyyliä. En ole erityisen uskollinen tai pitkäjännitteinen asuvalintojeni kanssa – tosin harvat lempparit roikkuvat mukana edelleen sitten teini-iän. Olen täydellisen epäjohdonmukaisesti yhtä kotonani niin naisellisissa mekoissa, hippireuhkoissa kuin business-puvussakin ja tilaisuuden tullen harrastan mielelläni ylilyöntejä. Arkisin univormuni on verkkapuku ja tyttäreni ovat todenneet Loudreksen tavoin: äiti, sun ei tarvitse tulla ovelle vastaan, jos sulla on päällä nuo verkkarit...

Mutta kuka sitä nyt Madonnaa...

Labels: ,


Comments:
Todella ihana ja piristävä postaus. Itsekin olen pähkäillyt tuota samaa asiaa, mutten ole edelleenkään päässyt puusta pitkälle siinä, kuka voisi olla tyyli-ikonini. Totuus kun on se, että puen päälleni ne alennusmyynneistä ostetut vaatteet, jotka sinä päivänä tuntuvat sopivan päälle. Yhtenä päivänä olen korkeavyötäröisissä farkuissa, toisena röyhelömekossa ja kolmantena hipsuttelenkin jo minimekossa. Välillä päällä on vain ne iänikuiset kollarit tai löysä teepaita ja shortsit. Yritäppä siinä sitten kehitellä jotain tyyli-ikonia kun yhtenä päivänä muistuttaa Paris Hiltonia ja seuraavana lehmityttöä tai Ylpeys ja ennakkoluulon henkilöitä.
Olenkin päättänyt vastata tyyli-ikoni kyselyihin, ettei sellaista ole eikä sellaista voi määritellä ja löydän vinkkejä kaikkialta ympäriltäni, en yhdeltä ihmiseltä.
 
Olen ehkä todella säälittävä tai kärsin tyyli-ikoni fobiasta.

En nimittäin siedä, että ihmisen täytyy valita toinen ihminen jota "ihailla". En ole koskaan sanonut omistavani yhtään idolia tai tyyli-ikonia, koska tunne siitä, että minä ihailen toista hänen suorituksistaan, eli musiikista tai pukeutumisesta, tuntuu ahdistavalta. En tiedä miksi, mutta niin vain ajattelen.

Aina kun joku kysyy minulta idolia vastaan kysymyksellä: "Tarvitsenko mä sun mielestä jotain toista ihmistä kertoakseni mistä pidän?" Jos esim. pukeudun samalla tyylillä, kuin Audrey Hepburn en kuitenkaan ole hänen kanssaan samanlainen. Jos joku sanoo tyyli-ikonikseen Audrey Hepburn oletan, että hän pukeutuu aivan samalla lailla kun kyseinen leidi.

Olenko ainoa, ymmäretäänkö mua ollenkaan? :D
 
Marika: Kyllähän tässä on vähän se fiilis, että nyt on kovin in keksiä itsellensä joku cool tyyli-ikoni. Ja tavallaan sitä kautta ilmaista omaa lifestyleä ja varmasti toiveena on myös, että sitä kautta osa "tyyli-ikonin" karismasta heijastuisi itseen. Käytännössä tällä ei ole paljon eroa ikiaikaiseen fanittamiseen, mutta olen seurannut keskustelua kiinnostuneena ja vähän huvittuneenakin.

Rosa: Kaikilla ei tosiaankaan tarvitse olla tyyli-ikonia! Vaikka juttuni on kirjoitettu tyyliin "Mistä Mintulle tyyli-ikoni", on tarkoitukseni ennemminkin ottaa kantaa pinnalla olevaan tyyli-ikoni -villitykseen eikä kirjaimellisesti etsiä itselleni sopivaa henkilöä. Oikeasti olen ihan onnellinen omassa vaikutelmien ja tyylien sekamelskassani. :D
 
Heh, tein juuri tyyli-ikoni postauksen, mutta en kyllä ollut tietoinen, että se on muodissa :) Noh, olenpahan kerrankin muotitietoinen :D
 
Post a Comment



<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?