Nyt on noin aika tarkkaan tasan kuukausi aikaa h-hetkeen eli häihin (haha, vitsi miten nokkelasti sopii h-hetki... ;D), joissa Mintulla on ilo ja kunnia olla toinen kahdesta kaasosta. Kun vielä pari kuukautta sitten suhtauduin äärimmäisen luottavaisesti siihen, että lähestyvä joulujuhlakausi tuo läjäpäin koodinmukaisia tummanpunaisia juhlamekkoja kauppoihin, alkaa tilanne tällä hetkellä olla jo pikkuisen akuutti. Ilmeisesti tämän vuoden pikkujoulut biletetään metalliväreissä, mustassa (no tietty), violetissa ja sähkönsinisessä... Erikoisempaa väriä kaipaavalle on tarjolla upeita vihreän, smaragdin ja safiirin sävyisiä mekkojalokiviä, mutta perinteinen tummanpunainen taitaa olla ihan out...

Näyttää siis siltä, että on tarpeen päätyä luovaan ongelmanratkaisuun (eli fiskarseihin) ja mitä pikemmin sen parempi!

Kaavalehtien selaaminen on inspiroivaa puuhaa, johon saa helposti upotettua leppoisan lauantai-illan ja sateenharmaan sunnuntain. Mieli täynnä ideoita kivasta talvitakista, tyylikkäästä kotiasusta, uudesta sohvanpäällisestä Peetun sohvaan ja ties vaikka mistä, haaviin tarttui onneksi pari, jos ei nyt ihan täydellistä, niin suhteellisen kelvokasta kaasomekkoehdokastakin.

Mekko nro 1
Epäsymmetrinen toiselta kyljeltä drapeerattu kotelomekko on jo aika monen vuoden takaisesta Suuri Käsityölehdestä. Tykkään mallista kovasti ja se on drapeerauksen ansiosta mielestäni edelleen erittäin ajankohtainen. Toisaalta olen ollut enemmän tai vähemmän pettynyt kaikkiin kyseisen lehden kaavoihin viimeisen muutaman vuoden aikana, joten hiukan arveluttaa... Tuossakin näyttää hiukan siltä, että mekko kinnaa kainaloista mallin päällä, mutta saattaahan se johtua vain kuvausasennostakin. Tsäänssi, että joku lukijoistani olisi kyseistä kaavaa testannut, on varmasti häviävän pieni, mutta kysynpä nyt kuitenkin: oletko tehnyt kuvan drapeeratun mekon? Mitä tykkäsit kaavasta?

Mekko nro 2
Ostin eilen uuden Burdan, vaikka onkin tosi raivostuttavaa, että tunkevat lehden kelmuihin niin, että etukäteen ei saa mitään hajua lehdessä olevista kaavoista. No ainakin tuo kuvan mekko tuntui heti jotenkin kivalta ja hyvin mahdolliselta kaasomekkovaihtoehdolta. Tykkään erityisesti yläosan laskostellusta pääntiestä. Lehdessä on mekoon myös 3/4 hihojen kaavat, joista saisi helposti väsättyä pienet hihat. Mahdolliset hihat voisivat mainiosti olla tuon kuvan karvaboleron mittaiset... Hameosa on jotenkin särmätön, mutta toisaalta liiallinen tulppaanihärpäke voisi olla totaalisesti too much.

Pari kangastakin löytyi...
Näköjään pohjattomasta kangasvarastostani löytyi pari noin ziljoona vuotta sitten hankittua ihastuttavaa silkkikangasta. Väriltään kankaat ovat yllättävästi lähestulkoon identtiset ja sävy on lämpimämpi kuin mitä kuva antaa ymmärtää. Hiukan huolettaa kyllä, että onko kankaat morsiameni mielestä tarpeeksi tummanpunaiset... Vasemmalla on perinteinen thai-silkki, jossa loimilanka on musta ja kude puhtaanpunainen, mikä antaa kauniin elävän tummanpunaisen vaikutelman. Oikeanpuolimmainen on valuvanpehmeää himmeäksi hiottua silkkisatiinia. Tuon tyyppinen melkein säämiskämäinen silkki oli hirmu muotia joskus ja siihen huumaan kangas on ilmeisesti tullut hankittua. Toisaalta tykkään ajatuksesta, että mekon materiaali olisi jotain muuta kuin juuri nyt eniten pinnalla olevat taftit, über-kiiltävät satiinit, pitsit etc.
Ajattelin, että jäykkä thai-silkki voisi olla edukseen drapeeratussa mallissa. Drapeeaukset eivät toki siinä tapauksessa laskeutuisi pehmeästi vaan muodostaisivat selkeämmin laskoksia. Toisaalta malli toisi eri sävyissä läikehtivän materiaalin parhaat puolet esiin. Hiukan kyllä arveluttaa, sillä kangasta ei ole niin paljoa, että voisin leikata mekon täysvinoon. Suoraan leikattuna malli saattaa seistä jököttää päällä liian säkkimäisenä, sillä edessä ei ole muita muotolaskoksia kuin kainaloiden alla yhdet pienet. Hmmh...
Hiekkapestystä silkistä (muistaakseni tuon tyyppistä pintakäsittelyä kutsuttiin sillä nimellä...) voisi tulla kiva kevyesti laskosteltu mekko - ainakin kankaani muistuttaa olemukseltaan hiukan lehdessä toteutettua versiota. Toisaalta lopputulos saattaa olla liian yöpukumainen.

Mitä mieltä olet löytämistäni mekkomalleista? Pitäisikö mallit toteuttaa eri kankaista (drapeerattu mekko hiekkapestystä silkistä ja/tai Burdan mekko thai-silkistä)? Tai oletko nähnyt jossain myynnissä kivoja ei-ihan-tajuttoman-kalliita tummanpunaisia juhlamekkoja???

Labels: Ompeluseura