En sitten ehtinyt aamulla ennen kasia roikkumaan ovenkahvaan odottamaan Dagmarin ystiksen aukeamista. Parhaimmat (neuletakki)herkut oli kuulemma viety käsistä saman tien - kuten aina, mutta monenlaista kivaa sieltä kuitenkin vielä iltapäivälläkin löytyi. Ankaran pohdinnan jälkeen jätin sinne holkkihihaisen selästä napitettavan mustan silkkisatiinipaidan, samanlaisen paidan mustan, oliivinvihreän ja tomaatinpunaisen sävyissä, törkeän upean tomaatinpunaisen lepakkohihaisen silkkimekon ja ekopuuvillasta valmistetun kauniin kauniin reikäneuleisen mekon.

Kassalle asti kiikutin smaragdinvihreän puuvillaisen kietaisupaidan ja tunnusomaisesti Dagmar-raitaisen tuubineulemekon.

Vähän ryppyinen tuo kaunis kietaisutoppi, mutta oli muka niin kiire kuvaamaan...
Malli on ovelasti vinoon leikattu, minkä ansiosta topin kietaisupuoliskot asettuvat nätisti eivätkä yritä esitellä rinnuksia liian avomielisesti, mikä on monesti kietaisumallien ongelma.
Olkapään laskostelu antaa kivaa väljyyttä. Tykkään myös kovasti huolittelemattomasta reunasta, jonka ansiosta yleisilme on vähän vähemmän vakavamielinen.
Itsellenikin yllätyksenä tullut värien himoaminen ei näköjään jäänyt Singaporen aurinkoon. Supervihreän topin lisäksi uutukainen neulemekko on harvinaisen värikylläinen hankinta aikaisemmin varsin musta-harmaa-valkoinen -linjalla kulkevaan garderobiini...
Mekko ei siis ole ihan täysin pötkötuubi vaan helmaosuus vaikuttaa joustinneuleen ansiosta melkein pliseeratulta.
Tykkään ihan hulluna mekon värisävyistä, koralli hallitsee, mutta musta, luonnonvalkoinen ja harmaa raamittavat ja antavat ryhtiä.
Harmaankalsea keskiviikko alkoi nyppiä sen verran lujaa, että päätin piristää itseäni lakkaamalla kynnet häpeilemättömän mehukkaiksi.
Pikkuisen oranssilla taitettu punainen sopii fiilikseen täydellisesti. Ja se sopii sitäpaitsi uusiin Dagmar-hankintoihini ja todistetusti antaa hehkua mustiin jumitusasuihinkin. Upea sävy tulee Essieltä ja sillä on tulevaisuuden uskoa kohottava nimi: Fifth Avenue!

Labels: Mintun vetimet, Shoppailu