Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Löytöretkellä omassa garderobissa

Tuesday, September 22, 2009

Löytöretkellä omassa garderobissa

Kannatan ehdottomasti säännöllistä ja perusteellista vaatekaapin siivousta. Järjestelyprosessin tuloksena heivaan menemään armotta kaikki vetimet, jotka ovat jääneet käyttämättä. Periaatteeni on, että jos vaate ei ole eksynyt kertaakaan päälleni edellisellä sesongilla, se saa lähteä. Eli siis syyssiivouksessa lähtöpassin saavat kaikki ne kesävaatteet, joita en ole käyttänyt kevään tai kesän aikana. Kaikkein rakkaimmat yksilöt saattavat saada armoa yhden puhdistuksen ajan, mutta kaksi sesonkia pölyttymään jääneet raukat joutavat kirppikselle ilman haikeutta.

Paitsi... Nihilistinen ehdottomuus ei ole koskaan ollut vahvimpia puoliani ja siksi tietyt vaatteet päätyvät säilytyslaatikoihin vuosi toisensa jälkeen. Näitä ovat olleet mm. hankintahetkellä erittäin kalliit vaatteet, esim. investointihenkiset päällysvaatteet ja osa itse, yleensä varsin tyyriistä kankaista, ompelemistani vaatteista. Onneksi näin, sillä syksygarderobini sai juurikin täydellisen trendikästä täydennystä omista varastoistani! Vaateinventaariossa löytyi mm.

Chanel-henkinen pikkuhame
Näpsäkkä perushame hiukan Chanel-tyyppisestä kankaasta oli ehdoton suosikkini joskus 80-luvun loppupuolella. Rakas ystäväni Tinni toi kankaan tuliaisina Rooman reissultansa ja suunnitelmien mukaan siitä valmistui silloin ah-niin-ajankohtainen jakkupuku.
Hameen parina on tosiaan jossain olemassa melko vartalonmyötäinen bleseri. Olkatoppaukset ja järkyn suuret kultanapit kuuluivat tietty ajan henkeen. Kasarilla ei paljoa kainosteltu! Tiedän, että jakku on tallessa jossain, mutta heti ensimmäiset etsinnät eivät valitettavasti tuottaneet tulosta...

Samettimekko
Suorastaan rrrakastan mekon suurikukikasta loimusamettikangasta! Muistan, että kävin hiplailemassa kyseistä järkyttävän kallista kangasta Tampereen Stockan kangasosastolla vähintään ne kuuluisat ziljoona kertaa, ennenkuin päätin ansaitsevani ihanan samettimekon. Tykkään myös kovasti klassisen oloisesta mallista niukkoine päänteineen.
Kuvasta näkyy ehkä hiukan huonosti, mutta mekon edusta on ylhäältä alas asti napitettu pompulaisilla samalla kankaalla päällystetyillä napeilla. Luv!!

Mokkanahkainen kirjekuorilaukku
Käsintehty musta mokkanahkainen kirjekuorilaukku on kasarityyliä parhaimmillaan. Ehkä joku muukin muistaa vielä nuo hilpeän 80-luvun viimeiset vuodet, kun kolmio oli kuvioista parhain eikä graafisten muotojen kanssa muutenkaan säästelty. Litteytensä vuoksi laukku ei ole ihan käytännöllisimmästä päästä, mutta hei, eihän sitä nyt kaikkea voi vaatia!

Mitäs tykkäätte löydöistäni? Kannattiko säästää?

Labels:


Comments:
Ehdottomasti kannatti säästää, supermageita kaikki!
 
Laukku on tosi mahtava, muutkin ihan säästämisen arvoisia.

Itse olen ihan toivottoman huono luopumaan suunnilleen mistään vanhoista vaatteista, edes niistä, jotka eivät taatusti ikinä enää mahdu päälle : ) Siksipä kaapit pursuavatkin mitä ihmeellisimpiä vaatekappaleita, joiden olemassaoloa ei aina edes muistakaan. Mutta löytöjä siis voi todellakin tehdä ihan omista kätköistäkin.
 
Aivan ihanaa että sulla on säilynyt jotain noilta meidän nuoruusvuosien ajoilta ;) Itse olen valitettavasti hankkiutunut eroon aivan kaikesta tuon ajan tavarasta. Nyt kaiholla muistelen esimerkiksi montaa clutchia, paitista, yötä jne. Niillä olisi ollut huisin hauskaa asustaa nykyasuja.

Heh, minäkin olen ommellut joskus itse jakkuja, joissa oli kultanapit! :)
 
kannatti! tuo samettimekko on upea! :)
 
Ilman muuta kannatti! Varsinkin "Chanel" on aivan tätä päivää. Laukustasi muistui mieleen pari rintakoruani 80-luvulta, ainakin toinen on korulaatikon pohjalla.

Omia kasarivaatteitani saan ihailla lähinnä valokuvista (voi niitä luomuksia), mutta tallella on ainakin yksi jakkupuku ja iltapuku. Iltapuvun olkapäät rypytyksineen ovat kuin tältä sesongilta, mutta kuinka ollakaan, ei mahdu päälle...;) Ja juuri tänään pieni tyttäreni leikki nappilaatikon aarteilla ja näytti "ihania kultanappeja" jotka muistan kuuluneen mustaan kasarijakkuun. Nouseepas muistoja esiin!
 
toi laukku on ihan huippu!
oon salaisesti vähän katkera äidilleni joka ei oo tajunnu säästää kaikkia kammottavan ihania juttuja mulle :/
 
Heh, onko Tampereen Stockalla ollut joskus kangasosasto? :)
 
Hehhee, täällä ollaan töissä joskus muisteltu noita aikoja ja vaatteita :D
Mullakin on ollut kultanappijakku, keltainen jossa oli jonkinmoinen ruudutus. Ja toppaukset tietysti ;)
Monenmoista korua ja vyötä olis voinut säilyttää, hiukan on harmittanut jälkeenpäin. Mutta ne vaatteet, yksi mokkajakku taitaa olla tallessa ja sekin kummasti kutistunut vaatekaapissa... Niin, ja mahtaiskohan ne ylipolven saappaatkaan enää pohkeitten kohdalta mennä (se on tuota lihasta, mikä on kasvanut) ;)
 
Sugar Kane: No eikö vaan! Joskus kannattaa säilyttäminenkin... Nyt olen hikipäässä etsinyt hameeseen kuuluvaa jakkua, mutta vielä ei ole löytynyt.

NN: Omassa vaatekaapissa "shoppailu" on joskus tosiaan erittäin antoisaa!

Malia: Kyllä mullakin on paljon juttuja, joiden hävittämistä olen ehtinyt katua katkerasti... Onneksi sentään jotain hauskoja juttuja on tullut säilytettyäkin!

Slimmi: Kiitti! Samettimekosta tulee varmasti yksi syksyn lemppareista!

Violette: Muistot ovat vanhojen vaatteiden suola! Itsekin olen muistellut nuo vaatteet ja laukun löydettyäni, missä kaikissa hauskoissa yhteyksissä niitä on tullut käytettyä... :)

Nadja: Mun oma äitini hävitti kanssa ihan kaikki nuoruusjuttunsa. 70-luvun lopulla olin armoton fiftari ja rockabilly-diggari. Äiskän vanhat 50-luvun vaatteet olisivat olleet ihanaakin ihanampia, mutta tosiaa - niistä oli jäljellä vain juttuja. :)

Simajo: Juu oli siellä pieni kangasosasto täynnä kaikkia ihania luksuskankaita. Tosin osasto lopetettiin joskus 90-luvun puolivälissä... Mulla on vieläkin varastossa loppuunmyynnistä hankittuja silkkikankaita. Ha ha!

Tikkaritikkari: Hih, on se kummallista, miten vanhat vaatteet kutistuvat kaapin kätköissä... :D
 
Samat periaatteet mullakin - ja sama "paitsi"-osasto myös. :D
Samettimekko näyttää tosi kivalta, hieno löytö!
 
Post a Comment



<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?